See all publications

Hiilidioksidia osataan ottaa pois ilmakehästä

Minulle esitettiin vuosi sitten mielenkiintoinen kysymys: kuinka paljon metsää tarvitaan vastaamaan sitä hiilidioksidimäärää, joka syntyy kun poltamme yhden barrelin verran öljyä? Minulla ei ollut harmainta aavistusta ja arvaukseni menikin pahasti metsään.

undefined

Sain kuulla, että yksi barreli öljyä vastaa hiilimäärältään noin puoltatoista suurikokoista puuta*. Se oli ensimmäinen kerta, kun sisäistin itsestäänselvyyden: puu on hiiltä, eli samaa ainetta kuin öljy. Ja käytännössä samaa ainetta, jota meillä on liikaa ilmakehässä hiilidioksidin muodossa.

Usein kuulee sanottavan, että meillä ei ole vielä tehokasta keinoa hiilidioksidin kaappaamiseksi pois ilmakehästä. On meillä, ja yksi niistä vieläpä todella pitkään testattu: fotosynteesi, eli yhteyttäminen! 

Kun katsotte seuraavan kerran metsää, nähkää siinä oleva hiili. Puut ovat keränneet sen itseensä ilmakehästä yhteyttämisen avulla. Kouluissa opimme, että yhteyttäminen vapauttaa meille hapen hengitettäväksi. Nyt meidän on hyvä sisäistää myös se, että yhteyttäminen tulee sitomaan ilmakehässä olevaa ylimääräistä hiilidioksidia.

Päästövähennykset ovat ensisijainen työkalu ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta ne eivät valitettavasti riitä. Jos heitän roskia puistoon päivittäin, en saa puistoa siivottua heittämällä jatkossa roskia vain joka toinen päivä. Roskia on myös otettava pois - siivottava. Sama koskee hiilidioksidia. Ilmasto muuttuu, koska ilmakehässä on liikaa hiilidioksidia. Sitä on ilmakehässä järjettömän paljon liikaa, sitä on otettava pois ja meidän on siivottava jälkemme.

Nykyisin metsänomistaja ansaitsee rahaa sillä, että kaataa metsänsä ja myy puut. Meidän on luotava markkina ja tehtävä kannattavaa liiketoimintaa myös siitä, että metsää istutetaan ja sen annetaan kasvaa ja sitoa hiiltä.

Hiilensidonnan ei myöskään tarvitse rajoittua metsiin. Kaikki kasvit yhteyttävät. Voimme sitoa hiilidioksidia myös muuttamalla viljelymenetelmiä tai vaikkapa kasvattamalla levää. Potentiaali on valtava. Mutta jotta ryhtyisimme laajamittaisesti toimeen, on sen kuitenkin oltava taloudellisesti kannattavaa. Mikään muu voima ei demokraattisessa maailmassa saa ihmisiä toimimaan riittävissä määrin - meillä ei ole keinoa pakottaa ihmisiä istuttamaan puita tai olemaan kaatamatta metsiään.

Ilmastonmuutoksesta johtyen kysyntä hiilidioksidin sidonnalle on käytännössä lähes ääretön. Miten on mahdollista, että emme ole vieläkään luoneet markkinaa hyödykkeelle, jonka kysyntä ja tarve on näin valtava? Johtuuko se siitä, että emme tiedä, kenen pitäisi tästä maksaa?

Jokaisen meistä pitäisi kantaa vastuuta ilmakehästä. Lähes jokainen meistä lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä, eli heittää roskia puistoon. Eikö ole meidän luonnollinen vastuumme myös siivota omat jälkemme? Ja jos ajattelemme, että vastuu on valtioilla, on myös kysyttävä mistä ne saavat rahansa? Meiltä ihmisiltä. Viime kädessä emme pääse karkuun sitä tosiasiaa, että ihmisten tulee maksaa hiilidioksidin sitomisesta.

Me ihmiset haluamme kantaa vastuuta, mutta tarvitsemme arkeemme uskottavat keinot ja toimivat työkalut sen tekemiseen. Koska meillä ei tällä hetkellä ole keinoja toimia, toivomme, että joku muu siivoaisi jälkemme. 

Meidän on tehtävä mahdolliseksi se, että voimme aina maksaa aiheuttamastamme vahingosta ja käyttää varat ongelman todelliseen korjaamiseen. Kun saamme rahat liikkeelle, synnytämme samalla valtavan liiketoimintamahdollisuuden metsitykseen - toimialalle, jossa suomalaiset ovat maailman parhaita.

Jos haluamme onnistua ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, ilmaston pelastamisesta on tehtävä globaalilla tasolla taloudellisesti kannattavaa.

— *Suurikokoinen puu ei luonnollisesti ole todellinen mittayksikkö, sillä puiden koko vaihtelee paljon. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että yksi kuutio puuta sitoo yhden tonnin hiiildioksidia. Yksi barreli (159 litraa) öljyä sisältää noin 0,433 tonnia hiilidioksidia. Yksi barreli öljyä vastaa noin 15 keskimääräistä puuta (pienemmät puut mukaan lukien) tai 2-3 täyskasvuista eukalyptuspuuta.